Polkutraktori

Jokainen aamuni alkaa hyvin hellyyttävällä herätyksellä. Ensin kuulen käheää käkätystä joka jossain vaiheessa, äänihuulien verryttyä muuttuu mauuu- ääneksi. Tämän jälkeen möngitään peiton alle, pusketaan voimalla kasvojani ja sitten se lähtee käyntiin: Polkutraktori!

Minulla on kaksi tyynyä, joista toinen on pyhitetty täysin traktorin käyttöön. Traktori käy monta kertaa aamulla, välillä kähistään ja pyöritään pitkin sänkyä ja sitten taas kynnetään tyynyä reijille kunnes vihdoin... Palvelusväki ymmärtää tarjoilla päivän ensimmäisen sekä tärkeimmän aterian.

Eilen illalla laitoin vanhan kameramme yöpöydän laatikkoon, sillä halusin ikuistaa aamun tapahtuman. Kuvaaminen oli hyvä tehdä juuri tänä aamuna, sillä avopuolisoni oli ruokkinut katraan leijonien ollessa kaukalossa. Joten traktori tuli tekemään aamun herätyksen silkasta mielihyvästä ja rakkauden kaipuusta.
Pahoittelen kuvan laatua, sillä olin itse vielä puoliksi silmät kiinni...




Ps. Huomatkaa Ville Vallaton tyynyliina, aiheeseen juuri sopiva!

Joko tämä tästä?

Saa nähdä saanko vihdoin huokaista helpotuksesta?

Kuten edellisessä postauksessa ihmettelin Mörrin "sekoamista" Primperanin antamisen jälkeen... se ei sitten ollut vitsi! Tilanne meni vain hurjemmaksi. Mörri haahuili, huuti, makoili selällään, yritti kaivaa sohvaan kuopan, peruutteli sekä ihmetteli takajalkansa syvintä olemusta.
Kyllähän se nyt hiukan huvittaa, mutta paniikki meille iski. Päivystävää ei saatu kiinni, joten laitoin nykyiselle luotto eläinlääkärillemme Pentti Tapiolle tekstiviestin. Meni jonkun aikaa ja hän soitti, sunnuntaina, eikä edes ollut päivystävä.

Hän kertoi että jotkut eläimet, useammin kissat oireilevat lääkkeeseen näin. Eli se menee päähän! Tilanne oli kuitenkin ihan vaaraton, eli oireet menivät lopulta ohi, kuten mukana meni myös itse oksennustauti!

Mörri laihtui taudin aikana, nyt puntari näytti vaivaiset 4,7kg eli laskua n. 400g.


Gaston on saanut ruokahat takaisin ja on ollut terveenä perjantaista saakka :) Valtavia annoksia on ipana vedellyt ruokaa, mutta edelleen on paino n. 300g alakanttiin kuin lähtötilanteessa. Toivotaan, että paino tulisi nyt hurinalla takaisin ja saisi aloittaa merkkejä noususuhdanteesta ihan muutenkin.


Mici koki taudin kaikista kovimpana. Eilen illalla menimme käymään eläinlääkärissä, koska oksennus oli jo punertavaa.
Pentti tutki Micin ja antoi pistoksen joka estää huonoa oloa. Hän antoi myös mukaan kolme piikkiä ja näytti kuinka pistäminen tapahtuu. Tarkoituksena oli, että annan piikin niskanahan alle kolmena seuraavana iltana. Siinä piikkikammoista puhallutti hetken.

Mici oli eilen todella uupunut, mutta edelleen ruokahalua oli. Eli syömisestä ei tingitty missään vaiheessa.
Tänään Mici ei ole enää oksentanutt ja koska eläinlääkäri pyysi ilmoittamaan kuinka meillä menee (mahtavaa!) soitin illalla ja kysyin annanko piikin... "Anna vaan tänään, mutta älä enää huomenna". Silloin iski pieni paniikki...
Mutta ah, kiitos ihanan avokin, joka nappasi piikin kädestäni ja tuikkasi sen Micin niskaan valoakin nopeammin :D Hurrrrja!

Micillä on paino tippunut myös 400g tämän päivän punnituksen mukaan.

Toivotaan, että tämä talous alkaisi vihdoin tervehtymään ja Gaston olisi ennen 7 päivän näyttelyä täysin kunnossa.

Tilannekatsaus sekä lisää tilaa

Oksennustauti on pysynyt perheessämme sitkeänä! Mici ja Mörri on olleet edelleen taudin kourissa, kun taas Gastonin uskallan sanoa jo tervehtyneen :) Paino on edelleen alhaisempi mitä lähtötilanteessa, mutta se on aivan normaalia.

Micille ja Mörrille hain tänään eläinlääkärin kirjoittaman pahoinvointilääkkeen nimeltä Primperan. Se on ihan ihmisille tarkoitettu lääke estämään huonovointisuutta. Molemmat saa nyt 1/2 tablettia 2 x päivässä. Vielä en osaa sanoa onko lääkkeestä ollut apua vai ei, paitsi Mörri piti 30min lääkkeen antamisen jälkeen huutokonsertin sekä ihme pakkomielteen yrittää repiä kaikkea. Varmaan valmistajalle täytyy ilmoittaa sivuvaikutukseksi "sekoaminen"...


Sitten hiukan iloisempiin aiheisiin :) Kun myrsky saavutti myös Kokkolan, iski minulle uudistusintoilu. Olin jo pitkään puhunut eteisen kaapinpäällyksestä, joka on ollut lähinnä romujen keräyspaikkana. Vastaava ratkaisu Luolaleijonan klaanin upeasta hyllyköstä kävi mielessä, vaan tila ei ole mikään kovin iso ja hyllykön tulisi kuitenkin olla 60cm syvä.



Parvekkeella on ollut kaksi telinettä ulkokäytössä ja siirsin suuremman niistä sisälle. Putsailujen ja kuivattelujen jälkeen se olikin jo kovassa käytössä.


Jopa Mörri päätti tulla tarkastamaan tilannetta lähemmin...


Vaan Gaston pilasi tutkimusretken liiallisella halailulla ja hermohan siinä meni!


Kaksikko otti pienet nokoset uudelta tuntuvalla telineellä. Tuo Gastonin täyttämä kolo on aina ollut tosi suosittu ja nyt se pääseekin parempaan käyttöön sisällä.


Eikä mennyt kauan aikaa kun parivaljakko siirtyi jo kaapinpäälle testaamaan uutta levähdyspaikkaa. Meillä on myös makuuhuoneessa samanlainen ratkaisu, jossa etenkin Gaston on viihtynyt. Toivotaan että tästä tulle yhtä suosittu.

Vatsataudin kourissa!

Onhan ollut viikko: Upea näyttely, matkaväsymys, Gaston aloitti oksentamaan... Mörri aloitti puolestaan torstaina yökkäilyt.. Vaan niinhän siinä kävi, että myös Mici alkoi oksentamaan eilen ja täällä on siis koko kolmikko pöpön kourissa.


Alku viikolla ajattelimme, että jos oksentelu on stressin aiheuttamaa vaan kaikkien sairastuttua tiesimme että kyseessä on oltava pöpö.
Ensimmäinen eläinlääkäri ilmoitti, että kyse ei voi olla vatsataudista, koska kuitenkin kakka on kovaa ja normaalia. Kun Mici lopulta sairastui, en enää tiennyt mitä ajatella!



Soitin erittäin arvostetulle pieneläinlääkärille Kälviään, Pentti Tapiolle, josta olen kuullut paljon hyvää. Hän oli myös pelastava enkeli sekä todellinen tuki kun Micillä oli vuosi sitten suolitukos. Siitähän selvisimme kotihoidolla, vain hänen ohjeiden ja neuvojen voimin.

Nyt hän on tehnyt aivan samaa kuin vuosi sitten. Eilen kerroin hänelle koko tarinan ja ensimmäisenä hän kysyi parafiinin käytöstä. Sanoin että sitä oli jo kokeiltu, mutta ei ole apua koska mahat toimii kuitenkin kaikilla. Sitten hän kertoi uudesta Promax- nimisestä valmisteesta, joka siis on ruiskulla annettava ravintolisä suoraan suuhun.
Tällä ko. tuotteella siis aloitimme, 2ml/ kissa/ päivän aikaan ja Gaston ei ole enää eilisen jälkeen oksentanut :D Ja tässä vaiheessa koputtelen puuta...
Mici ja Mörri on saaneet tänään vielä annokset Promaxia ja molemmat ovat tänään oksennelleen nesteitä. Mici on kuitenkin syönyt, mutta Mörrillä taitaa tänään olla se pahin päivä. On selkeästi väsynyt ja ruoka ei maistu.



Laitoin iltapäivällä Pentti Tapiolle viesti, koska pyysi ilmoittamaan jos oksentelu jatkuu. Antoi vielä kännykkänumeron sitä varten, että jos hän ei vastaa niin voi laittaa viestin. Yllättäen hän soitti minulle tunti sitten ja kysyi heti kuinka meillä on nyt kissojen kanssa sujunut ja miten olemme pärjänneet (?). Olin positiivisesti todella yllättynyt!
Hän oli myös sitä mieltä että kyse on nyt vatsataudista, mutta mitenkään todella huolestuttavalta tilanne ei kuulosta koska ruoka on maistunut ja Gaston on jo ollut oksentamatta. Toki kyseli enemmän täsmätietoa ja kuunteli kärsivällisesti minun paapatukset ;)
Hän kehoitti minua soittamaan huomenna jos tilanne ei kehity parempaan ja sanoi että on itse lähdössä pois, mutta voi sitten kirjoittaa meille reseptejä apteekkiin, että selvitään viikonlopun yli :)

Miksi kaikki eläinlääkärit eivät voisi olla noin mahtavia, rauhallisia sekä ymmärtäväisiä lemmikin omistajan pelkoa ja huolta kohtaan?!

Raitapaitojen oksentelukisa

Nyt kun Gastonin mahavaivoista on selvitty alkoi lentämään toisesta päästä.
Maanantaina alkoi Gastonin osalta oksentelu sekä ilta meni täysin nukkumisen merkeissä. Ajateltiin toki, että kisaväsymys alkoi uudelleen painamaan pitkän ja uuvuttavan viikonlopun jälkeen.

Oksentelu jatkui myös tiistaina, joten soitin lääkäriin. Ehdotin itse parafiini kuuria, jota myös eläinlääkäri oli aikeissa ehdottaa. Kuitenkin Kassu söi, ei niin paljon mitä normaalisti, mutta kuitenkaan ei syömättäkään ollut.


Tänään aloitti Mörri saman oksentelun. Oksennuksia ei siis tule jatkuvasti, vaan ehkä kaksi tai kolme päivässä per kissa.
Avopuoliso soitti eläinlääkärille, joka oli sitä mieltä että pöpö aiheiuttaa yleensä kiirettä molempiin päihin, ei vain toiseen.
Itse tosin olen sitä mieltä, että mitä luultavimmin kyse on näyttelypöpöstä. Mici on ainakin vielä terve... Että sitä odotellessa...

Gaston söi juuri 100g Almo Naturen kanaa hyytelössä, Mörri puolestaan on paastonnut. Molemmille siis annetaan nyt parafiinia liukastamaan suolta, vaikka Gaston oli tänään käynyt molemmilla tarpeillaan.

Pahoittelen todella epäselvää postausta. Huoli on erittäin kova kummastakin, kaiken tämän lisäksi Gastonin paino ei ole noussut 1,5kk ollenkaan. Siinä ehtii käydä vaikka ja mitä mielessä näiden sairastelujen mukana ollessa.

Jyväskylän kuulumisia!

Viikonloppu meni mukavasti kissamaisissa tunnelmissa. Olimme siis 13.2. Jyväskylässä Mr. G:n kera ja voin sanoa että ihana päivä oli!

Gaston ei paljon stressiä ottanut hälinästä ja tapahtumista. Ainut että tuomarin odottaminen tuntui olevan se jännin paikka meille kaikille. Silloin oli havaittavissa pientä tärinää ja jäykkyyttä, mutta onneksi se ei ollut mitään ylitsepääsemätöntä.


Tuomarilla käynti sujui erittäin mallikkaasti ja Britta Busse oli miellyttävä tuomari. Itselläni on ollut joku ihmeen mielikuva että tuomarit on todella tiukkoja ja jopa hiukan kylmiä. Kyllä nyt Gaston sai erittäin hyvää kohtelua halausten kera.


TP valintaan siis menimme, mutta paneelista jäimme ulkopuolelle :) Venytys sujui tosi kivasti eikä ollut havaittavissa minkäänlaista rimpulointia tai panikointia.

Tuomarilta saimme siis mielestäni hyvät arvostelut ja kehoitti antamaan paljon aikaa kehittymiselle. Eli lupaavaksi ja aikaa tarvitsevaksi nuoreksi Gastonia kuvasi. Kovasti kehui turkkia ja luuston kehittymistä. Myös kokoon oli tyytyväinen. Korvat saisi olla hiukan pystymmät ja häntä ihan vähän pidempi. Yleisvaikutelmassa luki "Really, really lovely".

(Kaksi ylintä kuvaa Markus Wikström)


Loppuaika menikin kakkalaatikossa nukkuen tai meidän sylissä hengailessa. Kisaväsymys painoi vielä eilen, mutta nyt on meno jo normaalilla tasolla :D

Oikein hyvää, mutta myöhäistä ystävänpäivää kaikille <3

Kevättä rinnassa!

Eilen saimme nauttia aivan ihanasta sunnutaista auringon kera. Palvelusväki käytti tilanteen hyväksi ja asusteli aamupäivän parvekkeella kuvate.


Mici kyttäsi koko tämän aamupäivän variksia, jotka kaakattivat hänen mielestään ikävästi vastapäisessä metsässä.
Micille on aloitettu Eforion kuuri ja katsotaan nyt onko kunnon rasvahappokuurista apua nassutukseen. Suuri kiitos Maarulle vinkistä!


Mörri nautti auringosta. Kerrankin sain myös hänestä hyviä kuvia luonnonvalossa eikä Mörrikään ollut vaivaantunut minun häärätessä kameran kera.


Gaston on keksinyt uuden leikin; Lumen syöminen ja räppääminen. Hän saattaa istua puoli tuntia yhdessä paikassa ja pallotella hyvinkin taidokkaasti lumipaakuilla... Niin ja lopuksi toki tuhota ne syömällä.


Siinä ei paljon pakkanen päätä palella kun on kivaa!


Gaston oli luonnollisesti hyvin poseraavalla ja hyvällä tuulella. Selkeästi aurinko oli ihmeellinen asia ja partsilla viihdyttiin lähes koko päivä.

Suuripieni peto nimeltä Gaston.

Kuvaamisen ihmeet!

Järjestelmäkameran ostettuani olen saanut todella harjoitella kuvien ottamista. Kohteena tottakai, on olleet suurimmaksi osaksi karvainen kolmikkomme.


Kaikista helpointa on nyt ollut ottaa kuvia nukkuvista kissoista ;) Etenkin Mici ja Mörri ovat helpompia kuvattavia heidän nukkuessaan.


Gaston ei välitä! Hän vain tyytyväisenä ihmettelee että: "Mitähän se taas tuossa pyörii tuon vehkeensä kanssa?".


Ihaninta kamerassa on ollut ehdottomasti se, että kuva myös näyttää kuvatulta kohteelta. Tässä esiintyy Leinokuninkaan kuvauksista karannut Simba!


Myös tarkennusmahdollisuudet on olleet aivan mahtavat näin aloittelijan silmin. Ihan perus objektilla olen toistaiseksi pärjännyt... Mutta nälkä kasvaa syödessä...


Jos olisin ymmärtänyt kuinka tarkan kuvan saan aikaiseksi, niin olisin toki poistanut Miciltä rähmän ennen kuvaamista.

Ja Mici näyttää aivan itseltään!

Mörri... Siinä minulle vasta haaste! Mörristä kokonaisuudessaan en edelleenkään ole saanut yhtään käyttökelpoista kuvaa. Mörrin turkin väritys sekä silmien kiinni laittaminen eivät kyllä helpota asiaa lainkaan.

Mallimaailman huipulta!

Ystäväni tuunasi Micille aivan ihastuttavan talvitakin huovutetusta villapaidasta. Itse tekotavasta voi lukea enemmän Pujoliivista.

Nyt olemme täällä harjoitelleet takin pitämistä sisällä. Mici on ollut kovin käärmeissään moisesta hökötyksestä ympärillään, mutta mahdottomalta haasteelta tämä ei tunnu.



Tänään keksin ottaa naksuttimen ja nappulat mukaan kuvioihin, sillä olemme nyt joka ilta hiukan naksutelleet. Lopulta alkoi Micistä tuntumaan pelkkä takki päällä istuminen kivalta. Nappuloita vaan sateli suuhun, naksutin kaikui ja sai vain istua! Mikäs sen mieltäkohottavampaa voi edes olla.


Takki on helppo pukea Micin päälle, sillä se on selästä kiinnitettävä malli. Kun valjaat pukee alle, saa lenkin kätevästi kaivettua takin alta esiin, sillä nappikiinnitys on tehty juuri keskelle Micin atleettista selkää.
Jospa se nahkamaha pysyisi ulkoillessa edes vähän lämpöisessä näin talvipakkasilla.