CLICK HERE FOR THOUSANDS OF FREE BLOGGER TEMPLATES »

perjantai 28. toukokuuta 2010

Lilliputtimaasta jättiläisten alueelle

Gaston on 10.5kk vanha, painoa nyt n. 6.3kg. Paino ei lopulta kerro mitään Gastonin koosta, sillä hän on aina näyttänyt luonnossa isommalta mitä paino kertoo. Pituuden Gaston on ehdottomasti perinyt äidiltään, Korpicoon's Belleltä, jolla on mittaa vaikka muille jakaa.


Gaston on joutunut ikäväkseen toteamaan että kiipeilytelineiden tasot eivät oikein enää sovellu nukkumiseen. Kuitenkin hän yrittää epätoivoisesti niissä könöttää, mutta häntää, karvoja ja raajoja on alkanut pursuilemaan yli laitojen. Katsotaan nyt kauanko Mr. G meinaa jaksaa niissä "nukkua".


Kupit jouduimme vaihtamaan. Aikaisemmin olemme kokeilleet vaikka minkä kokoisia ja muotoisia kuppeja sekä lautasia, mutta nyt taisi vihdoin löytyä paras vaihtoehto. Tilasin kaikille zooplussasta 3dl laidalliset, keraamiset astiat ja ne ovat toimineet todella hyvin. Gaston saa laidoista tukea, jolloin syöminen on helpompaa eikä koko kuppi meinaa lähteä hänen suun mukana.


Leluja on pitänyt laittaa piiloon, sillä monet on olleet aivan liian pieniä Gastonin käyttöön. Olen monesti saanut sydän kurkussa katsella herran leikkimistä ja pelätä milloin joku menee kurkkuun. Kuitenkin muutamia tarpeeksi suuria leluja olen löytänyt, mitkä on myös kelvannut poikien yhteiseen käyttöön.


Valjaat on myös suurimmat mitä kissojen osastolta löysin. Niissä on onneksi vielä kasvun varaa ihan kivasti.


Mitään pikku herkkuja ei poitsulle kannata edes antaa, sillä ne nielaistaan maistelematta. Nappuloita on myös pitänyt suurentaa maine coon kokoon paitsi aktiivipallossa annan ihan normaalikokoisia, sillä ne tulevat tarpeeksi rauhalliseen tahtiin pois pallosta.


Hoitovälineitä on myös suurennettu. Löysin Biltemasta tuon mahtavan ison karstan, jolla saa todella hyvin vatsan kiharat föönaamalla suoriksi, suosittelen! Kynsisakset ovat edesmenneen labbikseni Pafin (1993-2005) jäämistöä ja Gaston on perinyt ne, sillä kokoa kynsissäkin alkaa olemaan sen verran että näpeille en missään nimessä halua saada...

Sylikissaksi en enää Gastonia voi kutsua vaikka täysin pentuhan hän yhä on.

7 kommenttia:

luolaleijona kirjoitti...

Pojilla on nuo ruskeat kupit ja oikeastaan kaikki muutkin samaa tyyliä. Ne on kyllä jämäkät ja hyvät :) Pitäisiköhän tilata tuollainen oranssi Polgaralle kun se hajotti (no olin itsekin osasyyllinen) jo sen vaaleanpunaisen kuppinsa. Ainakn kun neiti vähän kasvaa, vielä ollaan vähän matalalaitaisimmissa menossa :)

Hurja tuo kuva missä Gaston on sylissä! Ihana. Ja minusta kun Aslan on iso suurella 4,5kg:n massallaan ;)

Sirpa kirjoitti...

Gaston on komea! :)

Raksupallo on kiva keksintö. Juuri täytin Kollolle palloon naksuja ja kissa voi vähitellen pyöritellä nappuloita ulos (nyt kun vihdoin kissa tekee pyörittelyn itse :D).

Pirjo kirjoitti...

Gaston on upea ja suurenmoinen, monessa mielessä:)
Leo on samaa kokoa, painoltaan suurempi mutta korkeudessa pienempi, ja tuo komea turkkihan tekee Gastonille vielä lisää kokoa. Ihana on sylittää isoa kissaa!

ritvau kirjoitti...

No kyllä on vauveli kasvanut.... ja kiva nähdä kuva mammastakin ;)

Tasha kirjoitti...

Gaston on kyllä upea ilmestys! 6.3 kiloa on jo aikamoinen paino, vaikka varmaan lisää tulee :)

Lendi kirjoitti...

Kyllä tuo paino tuosta kehittyy koko ajan. Naureskeltiin tässä joku päivä sitten kun Gaston kirjaimellisesti nukkui pari päivää, että se varmaan vaan kasvaa. Niin eikös paino ollut noussut muutaman 100g jo siinä parissa päivässä :D

Mari kirjoitti...

Iiiih! Tuo viimeinen kuva on aivan mainio - näkee hyvin tuota pojan kokoa! On se kyllä melkoinen vonkale, kun vertaa meidän pieniin lilliputteihin.. :)

Meillä ei ole kissojen kanssa ollut ruokakuppiongelmaa, eli hyvin pysyy kaikki paikallaan, MUTTA.. ruoat ei pysy kipoissa!

Kumpikin on sellainen sottspytty että kiristelen välillä oikein kunnolla hampaitani, kun ne ihan tahallisesti levittelee ruoat pitkin pöytää. Sitten vähän tallotaan päälle ja levitetään lisää ruokaa kiposta pöydälle, tallotaan päälle.. Argh! ;)