CLICK HERE FOR THOUSANDS OF FREE BLOGGER TEMPLATES »

tiistai 18. toukokuuta 2010

Voi elämä!

Moni onkin jo tietoinen uudesta ongelmasta joka on kohdannut perhettämme: Gaston on aloittanut karvojen repimisen.

Eli kainaloiden alueelta sekä kyljistä hän nyhtää tuppoja irti. Iho on virheetön, ei punoita, ei ole rikki, ei ole sieni- infektion tyypillistä punaista rinkulaa... ei mitään.


Karvaa on (onneksi) vielä ihan mukavasti ja varsinkin tuota höttöistä pentukarvaa.


Turkissa ei vielä mitään suurempaa koloa näy, mutta kaukana se ei ole.

Soitin eläinlääkärille ja kysyin hänen mielipidettään asiasta. Yhteinen päätös oli, että kokeillaan nyt ensin Feliwayta (on jo pistorasiassa) ja katsotaan mikä on tilanne muutamien päivien sisällä. Huonossa tapauksessa joudumme perumaan Jämsän näyttelyn ja turha on edes Ouluun ilmottautua. Tietysti pääasiahan on että syy selviää, viis näyttelyistä.


Sitä alkaa pakostikin miettimään mitä itse tekee väärin, koska Gaston on jo toinen "stressi tapaus" mellä... Elämämme on ajallisesti sekä arjessa hyvin rauhallista, täällä ei juhlita eikä riekuta. Nukkumaankin mennään jo viimeistään klo. 23.00. Onko elämämme kenties liian tylsää Gastonin ja Micin makuun? Vai onko kissoilla kyky havaita palvelusväen paineita ja stressiä heidän henkilökohtaisista ongelmista ja huolista? Siinäpä vasta kysymys johon en osaa vastata...

6 kommenttia:

Kuovi kirjoitti...

Voi kurjuus, onpas teille käynyt huono tuuri, kun on kaksi nassuttelijaa samassa taloudessa :( Meillä Juuso on onneksi nähtävästi jo unohtanut pahat tapansa ja massussa kasvaa tuuhea karva. Alkukeväästä tosin vähän taas yritti palailla vanhoihin touhuihinsa, mutta tällä kertaa ei jaksanut sitä pitkään...

Harmi kun ei oikein osaa muuta kuin yrittää pohtia mikä meillä mahdollisesti on saanut aikaan tuon käytöksen loppumisen... Ainakin syötän Juusolle nykyisin Vitalcatia ihan säännöllisesti 2-3 kertaa viikossa. En tiedä millainen asunto teillä on, mutta meillä Juuso on tykännyt varsinkin nyt lämpimään aikaan istuksia ulkona illat pitkät ja käy usein aamuisinkin (asutaan luhtitalon maantasakerroksessa ja Juuso ulkoilee flexin päässä, hihnan toinen pää on kiinnitetty olohuoneen patteriin :D ), minusta tuntuu että varsinkin tuo ulkoilu on Juusolle niin mieluista tekemistä, että varmaan pääosin senkin vuoksi unohtaa nassutella, kun saa seurata maailman menoa, kuunnella lintujen sirpitystä ja haistella kaikkia niitä ihmeellisiä hajuja. Meillä myöskin naksutinkoulutus on hieman rauhoittanut Juusoa, kun saa siinä vähän käyttää aivojaan ja purkaa enimpiä energioitaan.

Voi kun osaisi paremmin teitä auttaa, on tuo niin kurja vaiva :( Tsemppiä nassuttelun kitkemistouhuihin, toivottavasti Feliwaysta olisi apua!

Marika kirjoitti...

Minä en ole koskaan tällaisesta kuullutkaan. Tässä sen taas huomaa kuinak hyödyllistä tämä bloggailu on oiekasti - täällä oppii aina jotain uutta.

On kyllä varmasti todella kurjaa kun tuollainen ongelma - ja vieläpä kolmesta kissasta kahdella!

Sirpa ja Kollo kirjoitti...

Minulle tuli mieleen, että onkohan tuo turkin nassuttaminen vastaava piirre kuin Kollolla pahvilaatikoiden repiminen (se ei syö pahvia onneksi, mutta syljeksii palat ympärilleen). Lämpimällä säällä, kun kissa makaa paljon pihalla niin laatikoiden silppuaminen on käytännössä nollassa. Olen tulkinnut laatikoiden kanssa puuhaamisen energian purkamiseksi.

Lendi kirjoitti...

Saapa nähdä miten meidän käy :/ On hiukan surullinen olo asiasta.. Kuitenkin kun näyttelykissaa niin kovasti toivoimme ja jos Gaston on luonteeltaan noin hermoheikko, niin saa näyttelyt jäädä :(
Pitää varmaan eläinlääkärillä käyttää ennen lopullista tuomiota asiaan.

Pirjo kirjoitti...

Mutta jospa se menisi ohi. Aktiviteetteja lisää? Tuskin se stressaakaan.

Harmi, jos näyttelyt jää, mutta älkää vielä luovuttako. Varmasti jokin apu löytyy.

Anonyymi kirjoitti...

Stressin lisäksi ruokaaine allergiat aiheuttavat repimistä, joten kannattaa välttää ainakin kalaa, viljaa ja herneitä. Myös esim. peruna saattaa allergisoida ja tietty lihat kannattaa syynätä aiheuttaako joku oireita.