Monen muun kissaperheen arkea on ilahduttanut hyvät ulkoilukelit. Mici on saanut jälleen nauttia pitkistä ulkoilusta henkilökunnan ihastuttavassa seurassa.
Tänään matka tyssäsi heti takapihalle, metsän laitaan. Mici löysi vielä hyvinkin käyttökelpoisia ruohon korsia suuhunsa, jotka olivat siis viime vuoden satoa. Tosin flexin toinen pää laittoi hiukan pistettä moiselle maistelulle.
Kauan emme pikku metsikön uumenissa olleet kävelleet, kun löysimme mielenkiintoisen viestin.
Micillä oli aivan selvästi kova halu löytää aarre! Hän oli päättänyt, että aarrearkku olisi täynnä nappuloita tai kanaa!
Kovasti Mici tähyili rinteen alapuolelle ja ilmeisesti hän oli vainunnut tämän aarteen vanhan auton penkin alta. Sinne atleettivartalo kovasti veti... Liian kovasti, sillä aikaisemmin niin herkulliset ruohon korret tulivat ylös!
Kuitenkin lasinsirpaleet estivät meitä etsimästä aarretta ja Mici joutui nyt henkilökunnan nynnyilystä kärsimään.
Loppumatkalla Mici edelleen etsiskeli aarretta joka pensaikosta....
... Mutta joutui lopulta luovuttamaan...
... Ja vain nauttimaan elämästään ihan kissana eikä suurena aarteenmetsästäjänä!
Sisällä ja parvekkeella on uusi vahtimies: nimittäin Gaston! Hän on hyvin selvillä vastapäisen aarremetsän tapahtumista.Kyllä me valjastelemassakin kävimme, vaan vieläkään Pikku G ei asiasta mitenkään erityisemmin perusta. Nyt sentään hän suostui jo tassuttelemaan ja sen jälkeen istumaan monta pitkää minuuttia paikoillaan.
Toivotaan kuitenkin että kesä muuttaa asiaa ja Gastonkin ymmärtäisi tällaiset nautinnot!
Mörri puolestaan on joutunut nyt kokonaan sisäkissan rooliin. No toki parvekkeelle hän pääsee ja siitä tykkäkin kovasti, niin kovasti että hän tahtoo ulos. Kun Mörri viedään ulos hän tahtoo äkkiä takaisin sisälle huudon kera. Kun hän pääsee sisälle hän haluaa takaisin ulos... Huoh... Tutkimattomat ovat kissojen tiet!
4 kommenttia:
Wautsi, siellä olisi varmaan ollut kokonainen purkki täynnä raksuja. Harmi että teilläkin on lasinsiruja, se haittaa kummasti harrastustoimintaa kun ei voi pysyä kuin tietyillä alueilla. Toivottavasti muutkin kuin Mici ymmärtäisivät kesällä valjastelun ilot!
Teillä on ollut mukavat kelit, meillä toistaiseksi vain räntää..
Saa nähdä joudunko itse tässä joku päivä mennä katsomaan mitä siellä sateenkaaren päässä oikein on :D
Hyvä kuvasarja! :) Toivottavasti kesä toisi Mörrille ja Gastonillekin innon valjaslenkkeihin. Täällä on sama into kateissa, vaikkei viime syksynä tapahtunut mitään pelottavaa ulkona niin Kollo pyrkii vaan takaisin kotiin päin.
Lähetä kommentti